Lähtökohtaisesti kihlaparin avioituessa on kummallakin heistä avio-oikeus toistensa omaisuuteen. Poikkeuksena tästä voi olla, että pariskunta on keskenään tehnyt ja rekisteröinyt avioehtosopimuksen, joka molemmin – tai yksipuolisesti määrää omaisuuden kaikkinensa tai osittain avio-oikeudesta vapaaksi omaisuudeksi. Toinen poikkeus voi olla, että jompikumpi heistä on joko perinyt tai saanut lahjaksi omaisuutta, jonka osalta luovuttaja on luovutuskirjassa määrännyt, että omaisuuden avio-oikeudesta vapaaksi omaisuudeksi. Huomion arvoista on, että puolisot voivat myös tehdä avioehtosopimuksen, joka palauttaa avio-oikeuden.

Miten avio-oikeus toteutuu?

Avio-oikeus ei tee puolisoiden omaisuudesta yhteistä omaisuutta, vaan edelleen nk. nimiperiaatteen mukaisesti omaisuus katsotaan sen puolison omaisuudeksi, jonka nimiin omaisuus on hankittu / kuka omaisuudesta on maksanut / kuka varat on tienannut. Avio-oikeus realisoituu avioliiton päättyessä joko puolison kuolemaan tai avioeroon. Tuolloin avio-oikeus toteutetaan seuraavasti:

 

MarjaYhteensäPekka
Avio-oikeuden
alainen omaisuus (a-o o)
250 000,00350 000,00
Avio-oikeudesta
vapaa omaisuus (a-o v)
100 000,00
a-o o600 000,00
Tasinko50 000,00-50 000,00
Marjalla300 000,00
Pekalla300 000,00
Marjalla lisäksi a-o v100 000,00
Yhteensä400 000,00300 000,00

Osapuolista se, joka luovuttaa toiselle tasauserän (tasinkoa) päättää millä avio-oikeuden alaisella omaisuudella hän haluaa suorittaa tasingon.
Tasinko ei ole lahjaa eikä kuoleman tapauksessa myöskään perintöä, joten ko. saannosta ei suoriteta lahja- tai perintöveroa.

Poikkeuksena tasingon suorittamisvelvollisuudesta on lesken etuoikeus kieltäytyä luovuttamasta omaa omaisuuttaan tasinkona vainajan perillisille. Näin ollen voidaan sanoa, että tasingon tehtävä on suojella puolisoita heidän keskinäisissä varallisuussuhteissa.